Joulu on ihmeitä täynnä

Pelkäsin. Epäröin. Olin korkeintaan varovaisen toiveikas, enemmän realistinen. Ja lopulta sain syyn suureen hymyyn, hymyyn joka toistuu hetken välein kun asia kolahtaa tajuntaan uudelleen ja uudelleen. Tällä kertaa oli hyvien uutisten aika.

Maksan etäpesäke on kuoleentunut. Samalla löytyi toinen, pienempi pesäke joka sekin kuoleentunut. Luustometastaasit alkaneet luutua. Nivusten imusolmukkeet pienentyneet. Vatsan askites-neste poistunut. Veriarvot parantuneet. Munasarjojen kookas kysta osoittautunut huolettomaksi.

Onnellinen. Iloinen. Tämäkö ihan oikeasti on totta? Sain niin paljon paremmat tulokset kuin koskaan osasin odottaa.

Olen saanut käsittämättömän paljon tukea paitsi läheisiltäni, myös kauimmaisilta sukulaisilta, vertaisilta siskoiltani, tutuilta ja tuntemattomilta. Puolestani on toivottu ja rukoiltu, apua on pyydetty enkeleiltä ja energiaa on lähetetty. Olen tuntenut Rakkauden ympärilläni, enkä koskaan voi kiittää tarpeeksi.

Tästä eteenpäin on vielä toki matkaa. Saan edelleen muutaman iskun samoja sytostaatteja kuin tähänkin asti, sitten siirryn tuplatehokkaisiin hormoonilääkkeisiin. Luvassa on vaihdevuosioireet ja muut sivuvaikutukset, mutta ei sytostaatteja! Arkirealisti minussa nostaa toki päätään, ja tiedän ettei tähän onnentunteeseen voi jäädä liiaksi kellumaan. Elo jatkuu kontrollista ja kuvauksesta toiseen, tilanne ei ole ohi. Mutta jokainen hyvä hoitovaste, jokainen tauko sytostaateista on plussaa. Syöksy alamäkeen on vaihtunut varovaiseen tasaisempaan kulkuun, joka toivottavasti jatkuu mahdollisimman pitkään.

Nyt on silti syytä hymyyn. Joulu odottaa nurkan takana, valmistelut ovat hyvällä mallilla ja tunnelma täyttänyt kodin. Tällä hetkellä istun polilla tippaletkuihin kytkettynä, nauttimasta sytostaattiannoksista vielä ennen pyhiä. Loput juhlavalmistelut sujuvat siis enemmän tai vähemmän huuruisesti, mutta saanpahan sitten pienen väliloman loppiaiseen asti.
Kiitos Sinullekin myötäelämisestä. Matka ei toki lopu vielä, eikä perillä olla vieläkään. Mutta matkaeväisiin on nyt pakattu suurempi paketti positiivisuutta, ja ahdingon pussukat on toistaiseksi unohdettu kynnykselle.

Mitä ihaninta juhlan aikaa Sinulle, pidä itsestäsi huolta.

- Terhi