Eilen sai odotus loppua. Kirje keskussairaalalta, uskomattoman vähän tekstiä mutta niissä se kaikki oleellinen: 'Ei merkkejä metastaaseista, kuvissa ei tautia näy'. Karistelin päivätorkkujen jättämiä unihiekkoja silmistäni ja annoin informaation hiljalleen kulkea jokaiseen aivosoluun. Kuvat olivat puhtaat. Otin postista kuvan ja lähetin miehelle, pikkuhiljaa alkoi löytymään hymy. Ensin pieni ja varovainen, lopulta korvasta korvaan. JES!!
Aina lokakuisesta patologin lausunnosta lähtien olen ollut hermostuttavan tietoinen tautini ärhäkkyydestä, sen korkeista leviämis- ja uusimisriskeistä. Vaikka kehooni on pumpattu uskomattomia myrkkyjä ja sädehoito on vielä tulossa, olen onnistunut maalailemaan mieleni täyteen erilaisia peikkoja sitä että tauti olisi karannut jo joka puolelle kroppaani. Nyt luustokartan, keuhkokuvien, vatsan seudun ultraäänen ja vartalon TT-kuvan osoittaessa nollatulosta uskallan jo ihan oikeasti huokaista.
Kylmä tosiasia on se ettei rintasyöpäpotilasta todeta täysin terveeksi ennen kuin viisivuotiskontrollikin niin sanoo, ja siihenhän on vielä matkaa. Kuitenkin tässä vaiheessa polkuani olen äärimmäisen onnellinen siitä että tiedoissani on nippu puhtaita tutkimustuloksia, ja viiden viikon sädehoito + kymmenen vuoden hormonikuuri osaltaan auttava pirulaista pysymäänkin poissa.
Elämä!
Tämän kauniin kappaleen myötä toivon juuri Sinulle ihanan aurinkoista viikonloppua, pidä itsestäsi huolta:
- Terhi
Oikein iso ja lämmin virtuaalihalaus. Voi kuinka hyviä uutisia. Odottaminen syö ihmistä hitaasti, mutta varmasti sisältä. Onneksi nyt saat vetää henkeä ja kerätä voimiasi seuraavaa koitosta varten. Perässä tullaan ja perille päästän! Varmasti!
VastaaPoistaOi kiitos sinulle <3
PoistaKuten blogikirjoitukseesi vastasin niin edellä tässä kuljen askeleen verran, mutta tiiviisti sinunkin matkassasi mukana. Matka on aika huima!
Ihanaa!<3 Nyt antaudu täysillä nauttimaan auringosta ja keväästä!Iloitsen kanssasi!t.Anniina
VastaaPoistaKiitos että iloitset <3
Poista